Suomessa on elinvoimainen joukko punk-musiikin aktiivisia harrastajia eli niin sanottu punk-skene. Tämä aktiivisuus näkyy sekä bändien että punk-konserttien eli keikkojen määrässä. Kokonaisia pieniä festivaalejakin pidetään, kuten vuosittainen Hki Punk Fest, jota järjestää Helsinki Punk Fest ry eri sijainneissa Helsingissä. Vuonna 2018 Hki Punk Festin keikkoja pidettiin neljässä eri sijainnissa (Kalliolan opisto, Alakulttuuritalo, Lepakkomies-baari ja Käpylän kiska) neljän päivän ajan.
Merkittävin vuosittain järjestettävä punk-tapahtuma Suomessa on Puntala-rockin festivaalit, jotka on järjestetty katkeamattomasti vuodesta 2000 lähtien Lempäälässä Puntalan leirintäalueella. Puntala-rockeja järjestettiin muutaman kerran jo 1980-luvulla, mutta 1990-luvulla niitä ei pidetty.
HC-punk on raskasta punk rockia
Hardcore punk eli HC-punk on edelleen hyvin suosittu punkin alalaji, joka muuntuu koko ajan ja tuottaa lisää alalajeja punk-musiikille. HC-bändejä on todella paljon ja uusia perustetaan jatkuvasti. HC-punk on melko erilaista punkia kuin esimerkiksi humoristisen tyylinen ja iloisempi ramopunk. Hardcore punk on kaikin tavoin muuta tavallista punk rockia raskaampaa. Alun perin 1980-luvulla hardcore punk oli muuta punkia nopeampaa, mutta 1990-luvulla HC-punkin raskaus ilmeni entistä hitaampana ja järeämpänä musiikkina.
Vaikka hyvin tunnettu Sex Pistols kuulostaakin joidenkin mielestä rajulta ja vihaiselta, niin se on kuitenkin hardcore punkia popimpaa perusrokkia verrattuna HC-punkiin. Etenkin 1970-luvun lopun Eppu Normaali oli melkein poppia verrattuna HC-punkiin, vaikka bändin laulaja Martti Syrjä lauloikin räkäisesti bändin punk-biisejä. Hardcore punkissa laulaminen on yleensä oikeastaan huutamista. HC-punk on usein kantaaottavaa musiikkia, jossa tuodaan esiin maailman epäkohtia sodista eläinten sortamiseen.
Suomessa ensimmäisen hardcore punk -bändin titteliä kantaa vuonna 1980 aloittanut ja vuonna 2016 toimintansa lopettanut Terveet Kädet. Muita Suomi-hardcoren suosittuja pioneereja olivat mm. Kaaos, Lama, Riistetyt, Valse Triste ja Rattus. 1990-luvulta lähtien yksi parhaimpina pidetyistä bändeistä oli Endstand, jolta ehti ilmestyä viisi studioalbumia ja viisi EP-levyä. Endstand lopetti bänditoiminnan vuonna 2008. Nykyisiä ja uudempia HC-bändejä Suomessa ovat esimerkiksi Lapinpolthajat, Hero Dishonest ja Kohti tuhoa.
Hardcore punkin alalajit
Vaikka HC-punk on jo itsessään punk rockin alalaji, on hardcore punkilla myös runsaasti erilaisia alalajeja, joilla erityyliset bändit ja niiden musiikki voidaan lokeroida tarkempiin kasteihin.
Metallinen hardcore punk
Yleisintä on yhdistää HC-punkiin vaikutteita metallimusiikista ja punkiin vihkiytymättömät kuuntelijat saattavat muutenkin pitää kaikkea hardcore punkia jonkinlaisena heavy metal -musiikkina. Metallista hardcore punkia kutsutaan metalcoreksi.
Supersuosittu Rytmihäiriö-yhtye luokitellaan toisinaan metalcoreksi ja toisinaan pelkäksi metallibändiksi. Rytmihäiriön sanoitukset käsittelevät lähinnä katujuoppojen kiukunpuuskissa tekemiä surmatöitä ja Rytmihäiriöllä sanotaan tämän takia olevan ihan oma musiikkityylinsä surmacore.
Punk voi olla metallista olematta hardcorea. Esimerkki tällaisesta metallivaikutteisesta punkista on viime aikoina suosituksi tullut tamperelainen yhtye Huora. Huora-bändin musiikki on melko rajua, mutta silti melodista ja ilosävytteistä verrattuna synkempään hardcore-musiikkiin.
Melodinen HC-punk
Usein on vaikea määritellä milloin jonkin bändin musiikki voisi olla luokiteltavissa melodiseksi hardcore punkiksi tai vain melodiseksi punkiksi. Joskus erottelu voi olla kuitenkin selvää esimerkiksi bändin laulajan laulutyylin vuoksi. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Checking Line on selvästi melodista punkia, sillä laulajan laulutyyli on iloiselta kuulostavaa ja bändin soittaminen hardcorea leppoisampaa. Melodiseksi Checking Linen musiikin tekee selkeä sävel eli melodia, jota voi vaikka hyräillä ja jonka mukana on helppo laulaa.
Helsinkiläinen Still Beating on melodista HC-punkia ja sen musiikki on selvästi erilaista verrattuna Checking Lineen. Still Beatingin tekee hardcoreksi laulutyyli, joka on melko möreää huutamista. Still Beatingin soittotyylikin on paljon raskaampi kuin leppoisilla melodista punkia soittavilla bändeillä.